Naistenpäivä, paljon enemmän kuin kukkia

Tänään 8.3 vietetään kansainvälistä naistenpäivää. 

Naistenpäivä, mitä se merkitsee sinulle tai mitä sinulle tulee siitä mieleen? Herättääkö se ajatuksia, millaisia? Oletko saanut joskus kukkia tai lahjan naistenpäivän kunniaksi? Tai olet ehkä ainakin nähnyt kaupallista mainontaa naistenpäivään liittyen?

Naistenpäivä onkin hyvin kaupallistettu ja tottakai on ihanaa myös saada mahdollisesti jokin pieni muistaminen kyseisenä päivänä. Naistenpäivän takana on kuitenkin paljon suurempi merkitys kuin vain kukat ja lahjat.

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun, jolloin useissa maissa julistettiin kansallisia naistenpäiviä, naisten oikeuksien ja osallistumisvapauksien saavuttamisen kunniaksi.

Sukupuolten välisen tasa-arvon periaate on vahvistettu jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986.

Maailmassa on kuitenkin yhä sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoa. Tavoitteena olisi saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä mahdollisuuksia. Naisten ja tyttöjen kouluttaminen, heihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän lopettaminen sekä heidän mukaanottaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon hyödyttäisi laajasti koko yhteiskuntaa.

Länsimaissa epätasa-arvo sukupuolten välillä näkyy erityisesti palkkaeroissa ja toimeentulossa. Esimerkiksi meillä Suomessa naiset ansaitsevat 16,3% vähemmän kuin miehet. Myös eläkkeen määrä on jakautunut epätasaisesti, ja Suomessa ikääntyneiden naisten köyhyysriski on miehiin verrattuna yli kaksinkertainen.

Suomi on myös EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on voitu sivuuttaa jopa kokonaan. Naisiin kohdistuva väkivalta on usein toistuvaa ja joka kolmannessa tapauksessa tekijä on nykyinen tai entinen kumppani. Suomessa 47% kaikista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta. Suomen toiseksi yleisin henkirikos on tappo, jonka uhri on nainen ja tekijä entinen tai nykyinen kumppani. Suomessa 71% kaikista naisista on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää täytettyään 15 vuotta.

Naisia usein myös syyllistetään kokemastaan väkivallasta. Etsitään syitä, jolla voisi selittää oikeutuksen käyttää väkivaltaa tai syytetään esimerkiksi suhteeseen jäävää naista. Ei ole yksiselitteistä syytä minkä takia naiset jäävät suhteeseen, jossa kokevat väkivaltaa. Väkivalta on yleensä ollut hyvin pitkäkestoista ennen kuin haetaan apua. Yksi syy on uhrin kokema häpeä, mikä estää avun hakemisen. Häpeä ulottuu myös tapauksiin, joissa tekijä on tuntematon. Tänäkin päivänä väkivalta tapauksissa syyllistetään naista ja etsitään vikoja uhrista. 

Pelko on yksi asia, milloin uhrin on vaikea kertoa tapahtumista. Uhri saattaa myös syyttää itseään tai pitää itseään osasyyllisenä tapahtumiin ja miettii usein, mitä olisi voinut tehdä itse toisin. Naiset kokevat häpeää myös siitä, etteivät ole onnistuneet luomaan hyvää ja tasa-arvoista suhdetta. Suomessa naista usein vastuullistetaan myös siitä, että koska nainen on itse valinnut kumppaninsa, on väkivallan kokeminen suhteessa naisen oma vika.

Globaalisti vain 52% 15-49 vuotiaista parisuhteessa olevista naisista ja tytöistä saavat itse päättää seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista. Maailmassa kuolee lähes 47 000 naista vaarallisen abortin seurauksena. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on edelleen yleistä ja maailmassa on 200 miljoonaa naista, jotka ovat joutuneet kokemaan silpomisen. Lisäksi tyttöjä pakotetaan yhä lapsiavioliittoihin, jotka johtavat vaarallisiin raskauksiin ja nuorten äitien kuolemiin.

-Tänä päivänä käynnissä olevissa konflikteista yli 95 prosentissa esiintyy vakavaa naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

-Naisten osuus on lähes 70% maailman noin 1,4 miljardista köyhästä.

-Yli 50% kaupungeissa asuvista naisista ja tytöistä puuttuu vähintään yksi seuraavista: puhdas vesi, tarpeelliset käymälä- ja peseytymistilat, kunnollinen asunto ja riittävä elintila.

-Yksi viidestä alle 50-vuotiaasta naisesta on kokenut parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana.

-18 maassa aviomiehet voivat laillisesti estää heidän vaimonsa työn teon ja 39 maassa tytöillä ja pojilla ei ole samanlaiset perintöoikeudet.

-Covid-19 pandemian seurauksena naiset ovat kokeneet enemmän niin parisuhdeväkivaltaa, työttömyyttä kuin köyhyyttä.

Miestenpäivä?

Miestenpäivää vietetään 19. marraskuuta. YK ei ole huomioinut päivää virallisesti, mutta sitä vietetään kuitenkin yli 60 maassa. Miestenpäivän tarkoituksena on keskittyä miesten ja poikien terveyteen, parantaa sukupuolten välisiä suhteita, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja korostaa positiivisia miesten roolimalleja.

Muutama esimerkki kuinka tasa-arvo näkyy meidän perheessä:

-Lapset kasvatetaan samoin, sukupuolesta riippumatta. 

-Kummallakin sukupuolella on edellytykset mm. samoihin harrastuksiin.

-Lapset valitsevat itse leikkinsä ja mielenkiinnon kohteensa, eikä heitä suunnata tiettyihin leikkeihin tai asioiden pariin sukupuolen mukaan.

-Ei ole olemassa tyttöjen ja poikien leluja, värejä tai vaatteita.

-Ei ole olemassa erikseen miesten- ja naisten töitä.

-Kotityöt jakautuvat sen mukaan kumpi ehtii/pystyy terveyden/sairauden tila huomioiden, tai jos toinen erityisesti tykkää hoitaa tietyn homman niin, se käy. Kotitöitä tai lasten hoitoa ei ole roolitettu millään tavalla sukupuolen mukaan, ne kuuluvat molemmille.

-Meillä kummallakin aviopuolisolla on velvollisuus elättää toisemme. Meillä kaikki rahat ovat yhteisiä, riippumatta siitä kumpi milloinkin tienaa enemmän.

Mitä ajatuksia naistenpäivä herättää sinussa?

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!♡

FB Art LilyKristin I M.Hartikainen

@m.hartikainen