Pelasta pimppi. Seis silpomiselle.

 

*Teksti julkaista blogissani ensimmäisen kerran 6.2.2019.

Maailmassa on yli 200 miljoonaa naista ja tyttöä, joiden sukuelimet on silvottu.

On arvioitu, että sukupuolielinten silpominen uhkaa Euroopassa 180 000 naista ja tyttöä vuodessa, yli 30 maassa.

Myös täällä Suomessa elää tälläkin hetkellä tyttöjä, jotka ovat täällä kasvaneita, mutta heidän kulttuuritaustaansa kuuluu edelleen silpominen. Suomessa silpominen uhkaa arviolta 3000 tyttöä. Esimerkiksi koulujen loma-aikoina tyttöjä lähetetään kotimaahansa silvottavaksi. Toisin kuin usein ajatelleen, silpominen ei liity suoranaisesti uskontoon vaan kyse on ennemminkin kulttuurista. 

Silpominen tapahtuu usein alkeellisissa olosuhteissa, välineillä, jotka eivät ole millään lailla steriilejä. Toimenpiteestä seuraa muun muassa hedelmättömyyttä, tulehduksia, suunnattomia kipuja sekä ongelmia yhdynnän ja synnyttämisen kanssa. Puhumattakaan siitä minkälaisen trauman toimenpide jättää. On sanomattakin selvää, että tällainen aiheuttaa tytölle myös paljon psyykkisiä ongelmia. Tyttö saattaa jopa kuolla silpomiseen.

Tyttöjen silpomisikä vaihtelee alueen ja etnisen ryhmän mukaan ja toimenpide voidaan tehdä jo vauvoille, (joista nuorimmat ovat vasta muutaman päivän ikäisiä.) mutta myös teini-iässä tai ennen avioliittoa, joskus vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten kuitenkin ennen 15 vuoden ikää. On todella vaikea ymmärtää miksi tällaista tehdään. 

Silpomisen taustalla on kuitenkin usein tiedonpuutee, eivätkä vanhemmat tiedosta tekevänsä väärin vaan päinvastoin vanhemmat ajattelevat tekevänsä tyttären parhaaksi. Silpomista perustellaan ja oikeutetaan monin eri tavoin. Silpomista pidetään siirtymäriittini tytöstä naiseksi. Monin paikoin naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia miehistä, jolloin silpomisella pyritään turvaamaan mahdollisuus hyvään avioliittoon, koska monissa yhteisöissä vain leikattu nainen on avioliittokelpoinen.

On myös uskomuksia, että silpominen edistää terveyttä ja on hyväksi. Silpomisesta aiheutuvan kivun uskotaan olevan normaali osa naiseutta eikä sitä nähdä terveyshaittana. Joissakin yhteisöissä silvotut sukuelimet ovat myös kauneusnormi.

Silpomisen perinne on vanhempi ilmiö kuin esimerkiksi islam tai kristinusko. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, mistä perinne on lähtenyt liikkeelle. 1800-1900 gynekologit silpoivat naisia Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa terveyssyistä. Sen uskottiin vähentävän mm. epilepsiaa ja mielenterveysongelmia. Koskaan ei ole kuitenkaan todistettu silpomisesta olevan mitään terveyshyötyä naiselle.

World Vision on kampanjoinut silpomista vastaan Keniassa 1990-luvulta saakka, jolloin silvotuiksi joutui 90-95% alueen tytöistä. Nyt luku on 45%. Ikivanha perinne menettää jalansijaa sitä mukaa, kun yhteisöjä koulutetaan ja yksittäiset rohkeat ihmiset vievät tietoutta eteenpäin. Miehet ja pojat ovat myös tärkeässä asemassa silpomisen vastaisessa työssä. Esimekiksi julkisesti ilmoittamalla, etteivät he halua silvottua naista. Paikallisten johtajien mukaan tulo silpomisen vastaiseen työhön on myös merkittävässä roolissa. Kulttuuristen käytäntöjen muuttaminen vie kuitenkin aikaa.

Jotta tapa saadaan loppumaan, pitää ymmärtää mitkä syyt siihen ovat johtaneet. Silpomisen vastaista työtä tekevät mm. Unicef, Plan International, Suomen lähetysseura, Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys SLEY sekä World Vision.

Jos haluat olla mukana auttamassa, kurkkaa linkki, josta löydät lisätietoja mm. Pelasta Pimppi kampanjasta: https://worldvision.fi/pelasta-pimppi

♡

FB Art LilyKristin I M.Hartikainen

@m.hartikainen