Tänään 23.9 vietetään kuolleiden lasten muistopäivää. Tänä kyseisenä päivänä meillä on ollut tapana istuttaa uudet kukat tyttäremme haudalle, sytyttää kynttilöitä valaisemaan pimenevää iltaa.
Olen käynyt surussani niin pohjalla, etten usko, että sen syvemmälle olisin enää voinut päästä. Tiedän miltä tuntuu elää täysin sumussa, epätoivossa, pelossa, epätodelliselta tuntuvassa maailmassa. Kun ei enää tiedä kuinka jaksaa seuraavat sekunnit, minuutit, saati sitten tunnit, päivät ja seuraavat viikot. Kun jokainen hetki on todellista kamppailua. Oman suruni lisäksi kannoin suurta surua, lasteni surusta.
Kuinka paljon toivoin, että olisin itse ollut arkussa tyttäreni sijasta. Oloni oli sietämätön. Kaikki tunteet ovat sallittuja eikä niistä tarvitse tuntea syyllisyyttä. Mieli on monimutkaisempi kuin koskaan pystymme itse sitä ymmärtämään.
Minulla on suuresta menetyksestä huolimatta elämässäni paljon iloa ja rakkautta. Lapseni, jotka olen saanut pitää. Lapseni on ollut syy nousta. Perheeni on antanut suurta voimaa ja usko jälleennäkemiseen tuo lohtua. Vertaisten tuki on antanut myös paljon toivoa, elämä menee eteenpäin. Voin sanoa, että olen oppinut elämään asian kanssa vaikka se ei surua ja ikävää koskaan poistakaan. Kun vaikea hetki tulee, tiedän, että sieltä myös noustaan kerta toisensa jälkeen. Tunne ei kestä ikuisesti.
Olen niin kiitollinen siitä mitä minulla on juuri nyt tässä elämässä. Kaikkeen ei vain voi itse vaikuttaa vaikka kuinka yrittäisi ja haluaisi. Loppuviimein elämä ei ole meidän omissa käsissä. Se on monien asioiden summa.
Kuolleiden lasten muistopäivä on päivä, jolloin kunnioitamme jokaisen edesmenneen lapsen muistoa. Jokainen voi sytyttää kynttilän, myös sinä.
Voimia jokaiselle lapsensa menettäneelle tähänkin päivään.♡
Kauniilta näyttää tyttärenne hauta. <3
VastaaPoistaTeillä on ihanat perinteet <3
VastaaPoistaTämä aihe nostaa aina palan kurkkuun ja kyyneleet silmiin <3
VastaaPoista