Viime postauksen jälkeen on tullut uusia toimenpiteitä koronan suhteen. Kouluja on nyt suljettu ja lähiopetus on rajattu vain kriittisillä aloilla olevien vanhempien 1.-3.luokkalaisille lapsille. Myös päiväkodit on auki pääsääntöisesti heille, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä.
Päätimme itse siirtyä kotikouluun, jo ennen kuin siitä oli ehditty tehdä päätöksiä. Kuten jo aiemmin kerroin, kuulun itse monilta osin riskiryhmään ja mieheni on odottanut kiireelliseen leikkaukseen pääsyä. Eilen hän kävi kirurgilla, jonka kanssa alustava leikkausaika sovittiin ensi viikolle. Tänään aamulla tuli kuitenkin puhelu, että mieheni leikkaus olisikin mahdollista jo heti huomenna. On helpottavaa, että leikkaus aikaistettiin vielä entisestään, niin ei tarvitse jännittää tilannetta enää kauempaa.
Viime viikonlopusta asti olemme olleet niin sanotusti, neljän seinän sisällä. Yksi aikuinen on hoitanut kaupassa käynnit ja olemme ulkoilleet ainoastaan oman perheen kesken. Oma piha on helpottanut tilannetta paljon. Halusimme pelata varman päälle ja pysyä terveinä, koska emme voineet olla varmoja milloin leikkaus tulee eteen.
Meillä oli ensimmäinen kotikoulupäivä maanantaina ja se on lähtenyt hyvin käyntiin niin 1.luokkalaisella, kuin myös 4.luokkalaisella. Kuopus on myös ollut mukana mm. askartelu tehtävissä tai hänelle on keksitty jokin oma pieni tehtävä, koska hän on myös kovin innokas osallistumaan.
Tämä korona tilanne vaikuttaa edelleen todella epätodelliselta. Toki asian on hyvin sisäistänyt ja tähän alkaa jo nyt hiljalleen tottua, kun alkujärkytys on hieman laantunut. Mutta on tämä kyllä jotain niin käsittämätöntä. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että mielummin yli- kuin alireagoidaan, ihan omassakin arjessa. Edelleen emme tiedä tästä viruksesta kaikkea ja juuri ne jälkitaudit on sellaisia, mitkä mietityttää ja paljon.
Edelleen suututtaa ihmiset, jotka vähättelevät koronan terveydellisiä vaikutuksia ja seuraamuksia. Ei tällaisiin toimenpiteisiin ryhdyttäisi jos kyse olisi jostakin lievästä ilmiöstä ja edelleen on sanomattakin selvää, että tartuntoja on mahdoton estää kokonaan, mutta sen hidastaminen on todella tärkeää. Pidetäänhän kiinni meille annetuista ohjeista.
Viime viikonlopusta asti olemme olleet niin sanotusti, neljän seinän sisällä. Yksi aikuinen on hoitanut kaupassa käynnit ja olemme ulkoilleet ainoastaan oman perheen kesken. Oma piha on helpottanut tilannetta paljon. Halusimme pelata varman päälle ja pysyä terveinä, koska emme voineet olla varmoja milloin leikkaus tulee eteen.
Meillä oli ensimmäinen kotikoulupäivä maanantaina ja se on lähtenyt hyvin käyntiin niin 1.luokkalaisella, kuin myös 4.luokkalaisella. Kuopus on myös ollut mukana mm. askartelu tehtävissä tai hänelle on keksitty jokin oma pieni tehtävä, koska hän on myös kovin innokas osallistumaan.
Tämä korona tilanne vaikuttaa edelleen todella epätodelliselta. Toki asian on hyvin sisäistänyt ja tähän alkaa jo nyt hiljalleen tottua, kun alkujärkytys on hieman laantunut. Mutta on tämä kyllä jotain niin käsittämätöntä. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että mielummin yli- kuin alireagoidaan, ihan omassakin arjessa. Edelleen emme tiedä tästä viruksesta kaikkea ja juuri ne jälkitaudit on sellaisia, mitkä mietityttää ja paljon.
Edelleen suututtaa ihmiset, jotka vähättelevät koronan terveydellisiä vaikutuksia ja seuraamuksia. Ei tällaisiin toimenpiteisiin ryhdyttäisi jos kyse olisi jostakin lievästä ilmiöstä ja edelleen on sanomattakin selvää, että tartuntoja on mahdoton estää kokonaan, mutta sen hidastaminen on todella tärkeää. Pidetäänhän kiinni meille annetuista ohjeista.
Me ollaan nyt oltu flunssan vuoksi reilu viikko pitkälti neljän seinän sisälle, kunhan tästä parannutaan niin huomaa varmaan vielä selkeämmin mitä muutoksia korona on tuonut ja tuo elämään. Itse kun olen hoitotyössä niin mahdollisuutta neidin kotihoitoon ei ole. Onni on sentään se ettei meistä kumpikaan kuulu riskiryhmään, jos kuuluisi niin pohtisin töihin ja päiväkotiin menoa ihan eri kantilta.
VastaaPoistaIhana kuva! Tämän kevään koululaiset tulevat muistamaan koko ikänsä! Tämä kasvattaa toisissa vastuuntuntoa ja toisissa taas ehkä ruokkii leväperäisyyttä… Hurjia aikoja elämme!
VastaaPoistaReipasta meininkiä siellä. Kaikki tämä hämmentää, mutta varmasti ja toivottavasti pian helpottaa. Tsemppiä.
VastaaPoista