Yksinäisyyttä 365 päivää vuodessa

Näin joulun alla yksinäisyys nousee jälleen esiin ehkä enemmän kuin muina aikoina vuodesta.

Yksinäisyys kuitenkin on ja pysyy joidenkin elämässä vuoden jokaisena päivänä.

Joulusta puhutaan lähes aina perhejuhlana jolloin ihmiset kerääntyvät yhteen nauttimaan hyvästä ruoasta ja yhdessäolosta. Näin se ei vain aina todellisuudessa mene.

Mainoksissa välähtää jatkuvasti kuvaa onnellisista ihmisistä viettämässä yhdessä joulua ja tämä on varmasti monelle yksinäiselle isku vasten kasvoja. Joulun pyhät ovat pitkiä. 

Aiemmin puhuttiin ehkä enemmän ikäihmisten yksinäisyydestä, mutta yksinäisyydestä kärsii yhtälailla nuoremmatkin ihmiset. Pienetkin lapset jäävät leikkien ulkopuolelle ja jatkuessaan se lisää yksinäisyyttää entisestään. Lapsi voi jopa sopeutua yksin olemiseen.

Lapsen ja nuoren itsetunto kärsii yksinäisyydestä. Helposti voi tulla ajatuksia ettei ole tarpeeksi hyvä tai riittävä. Herää mietteitä miksi en kelpaa ja mikä itsessä on vikana.
Tunnistan tästä hyvin myös itseni. Olen ollut aina vähän arka ja ujo.

Omalla kohdalla tähän liittyy hyvin vahvasti myös kiusaaminen. Arka ja ujo ihminen on monella helppo kohde purkaa omaa pahaa oloa. Tällöin kiusaaminen astuu helposti kuvioon, niin henkisenä kuin fyysisenä. Kiusaaminen on yksi syy yksinäisyyteen.

Itsekin kiusattuna tiedän kuinka haluaisi vain olla näkymätön jotta ei voisi antaa mitään syytä kiusaamiselle. Sitä alkaa eristäytyä yhä enemmän muista. On ollut todella vaikea tutustua uusiin ihmisiin koska olen aina ollut todella varautunut. Miettinyt paljon mitä muut mahtavat ajatella minusta ja siksi on ollut vaikea avata minkäänlaista keskustelua.

Tällaisessa tilanteessa on ollut hienoa huomata, että kuitenkin on ollut aina joku joka on tullut juttelemaan ja ottanut mukaan. Ei ihminen tarvitse ihmislaumaa ympärilleen vaan yksikin ystävä voi olla kultaakin kalliimpi. Muutama nuoruuden ystävyys on säilynyt tähän päivään asti. Aikuisiällä olen saanut yhden hyvän ystävän, ihmisen jonka kanssa jakaa ajatuksia elämästä, arjesta ja ihan mistä vain.

Silloinkin tämä ystävä oli se rohkeampi osapuoli joka alkoi juttelemaan minulle hiekkalaatikon reunalla kun esikoisemme leikkivät keskenään. Tästä on aikaa suunnilleen seitsemän vuotta.

Lasten kanssa kotona oleva vanhempi voi tuntea yksinäisyyttä kun päivät kuluvat ilman aikuista seuraa.

Kiusaamisen jäljet ovat todella syvät ja monet kantavat niitä arpia loppuelämän.

Vasta näin kolmekymppisenä olen täysin uskaltautunut olemaan oma itseni.
Antanut ääneni kuulua, halusta
auttaa ja tukea heitä jotka kamppailevat näiden samojen asioiden äärellä.

Rikkinäinenkin voi eheytyä entistä vahvempana. Jokainen meistä haluaa olla tärkeä, kaipaa läheisyyttä ja ihmistä jolle puhua. Jokainen on sen arvoinen.

Koetko sinä tällä hetkellä yksinäisyyttä? Tai oletko kokenut aiemmin?

-Marjut-

Löydät minut facebookista:
Art LilyKristin I M.Hartikainen

Seurata voit myös instagramissa:
@m.hartikainen

Instagram tililläni @m.hartikainen on käynnissä lahjakortti ARVONTA
14.12.2018 asti!

YouTube:
Art LilyKristin I M.Hartikainen