Mitä jos tänä jouluna en ostaisikaan lapsille lahjoja

Joulu lähenee hurjaa vauhtia. 

Aiempina vuosina tähän aikaan vuodesta meillä on ollut useampia lahjoja jo ostettuna ja melkein kaikki jo käärittynä pakettiin. Tänä vuonna näin ei olekaan.

Useamman lapsen kodissa tavaraa tuntuu olevan kertyneen jo varsin paljon. Olen jo muutama vuosi sitten jopa kieltänyt ettei lapsille ostettaisi mitään ilman oikeaa tarvetta eikä pelkästään jouluna vaan se pätee vuoden jokaiseen päivään. Juurikin siksi koska tavarapaljous ahdistaa todella paljon. Lapset eivät millään ehdi edes leikkimään kaikilla leluilla jos saisi niitä samaan tahtiin kuin joskus aiemmin. Kaikkia vaatteita eivät ehtineet käyttämään kun niitä oli liikaa.

Tottakai on mahtavaa, että saavat jotain etenkin tarpeeseen ja erityisesti vaikka jotakin vapaa-aikaan sekä harrastuksiin liittyvää. Tottakai lelutkin ovat tärkeitä lapselle ja niitäkin ostetaan, mutta kohtuuden rajoissa. 

Toinen syy on myös se, etten halua nostaa materian arvoa liian korkealle. Haluan opettaa ettei materian määrä tuo onnea,  rakkautta ei mitata lahjojen määrällä. Oma arvo ei kulje materian kanssa käsikädessä.

Joinakin vuosina stressasin aivan hirveästi aina näin joulun alla. Halusin antaa lapsille mahdollisimman paljon ja materia oli myös aika isossa osassa. Joulu onkin todella kaupallista aikaa vuodesta, mutta siihenkin voi itse vaikuttaa paremmilla valinnoilla.

Tänä vuonna mietin oikeasti pitäisikö tämä joulu olla ostamatta lahjoja lapsille. 

Aiemmin en olisi voinut moista edes kuvitella, mutta kumpi on tärkeämpää, olla joulu yhdessä hyvillä mielin ilman järkyttävää stressiä vai viettää joulua takakireän vanhemman kanssa?

Yhdessäoloa ja läsnäolemista ei korvaa mikään. Se on korvaamatonta aikaa perheen kanssa. Lahjoilla et voi korvata menetettyä aikaa. Et voi ostaa rakkautta lapselta materialla. 

Täysin ilman lahjoja lapset eivät jäisi vaikka me vanhemmat emme niitä ostaisikaan. Omat vanhempani ostavat joka joulu meidän lapsille monia paketteja ja heitä olenkin hieman joitunut  hillitsemään välillä ostosten kanssa. 

Lapset saavat esittää toiveita niin paljon kuin haluavat, mutta tietävät etteivät kaikkea tietenkään voi saada. Lahjat jotka tukevat harrastuksia tai tulevat tarpeeseen ovat tietysti niitä parhaimpia.

Mutta tietenkin lasten lelutoiveet ovat myös tärkeitä heille itselleen etenkin meidän tytöille.

Esikoinen ei ole enää leluja muutamaan vuoteen toivonutkaan kun ei niillä enää leiki.

Hän on todella liikunnallinen ja toiveet häneltä tuleekin yleensä harrastuksiin ja liikuntaan liittyvinä. 

Joulun aikaan leivotaan yhdessä pipareita ja joulutorttuja. Koristellaan kuusi ja askarrellaan ehkä muutama lumihiutale paperista. Kuunnellaan joululauluja ja vietetään kiireetöntä aikaa yhdessä.

Tänä vuonna päätimme, että itse ostamme pari lahjaa jokaisella lapselle koska kuitenkin myös isovanhemmat ja kummit haluavat muistaa lahjoin meidän lapsia. Me voimme sen sijaan tällä tavoin myös osallistua tänä jouluna aiempaa enemmän hyväntekeväisyyteen.

Emme myöskään ole koskaan ostaneet mieheni kanssa toisillemme lahjoja jouluisin.
Meille joulu on perhejuhla jossa lapset ovat pääosassa.

 Panostamme entistä enemmän yhdessä olemiseen ja stressittömämpään jouluun. 

Yhteiset hyvät muistot säilyy loppu elämän, materia ei.

-Marjut-

Löydät minut facebookista:

Art LilyKristin I M.Hartikainen

Seurata voit myös instagramissa:

@m.hartikainen

YouTube:

Art LilyKristin I M.Hartikainen