Myönteinen kosketus. Apuna rauhoittumiseen ja rentoutumiseen.

Myönteinen kosketus?

Välillä meillä kuten varmasti muissakin perheissä leikit yltyy hieman liian vauhdikkaiksi eikä lapset osaa välttämättä itse aina rauhoittua. 

Silloin on  hyvä aikuisen puuttua peliin ja pitää pieni tauko leikeistä. 

Meillä olen huomannut yhdeksi kivaksi keinoksi pitää siinä kohden pieni rentoutumishetki. Siinä voi yhdistää vaikka itse keksimän tarinan ja kevyen kosketuksen. Taikka vaihtoehtoisesti kuunnella jonkin sadun cd:ltä tms. Jonon viimeinen voi silittää tai tehdä selkään erilaisia kuvioita ja seuraavat jonossa tekevät samoin edessä olevalle. Esimerkiksi jos tarinassa kerrotaan että karhu kiertää ympyrää niin lapsi tai aikuinen voi samalla piirtää ympyrää toisen selkään. 

Istumajärjestystä vaihdellen jokainen saa olla halutessaan tarinan kertoja joka ohjaa silittelyä tai 

kuvioiden tekemistä.

Rentoutumishetki sopii myös hyvin ennen nukkumaan menoa tai ihan muuten vain.

Ensimmäisen kerran kokeilimme hieman vastaavanlaista kun esikoiseni kanssa kävimme temppukoulussa kun hän oli 2-4 vuotias ja siellä oli joka jumppa kerran jälkeen loppurentoutus.

Siellä kuunneltiin milloin merenkohinaa ja milloin metsänääniä ohjaajan cd-levyltä. 

Samalla lapsi sai pötkötellä patjan päällä ja oma aikuinen pyöritti tennispalloa kämmenensä alla lapsensa selällä, jaloilla ja käsillä. Halutessaan osia sai vaihtaa niin, että lapsi sai tehdä 

samoin omalle aikuiselleen.

Mikä tekee kosketuksesta myönteisen kokemuksen?

Jokaisella on oikeus itse päättää, kenet päästää kosketusetäisyydelle. Kenenkään ei ole pakko halata tai muutoinkaan antaa koskea itseensä jos ei niin tahdo. Sama pätee myös toisin päin eli toiseen ei saa koskea ilman lupaa. Toki turvallisuus, terveys ja hoitotoimenpiteet ovat poikkeuksia jolloin ne voivat olla välttämättömiä tahdosta riippumatta.

Näistä olemme myös keskustelleet lasten kanssa ja kertoneet miksi milloinkin on välttämätöntä mennä esimerkiksi lääkäriin jossa tutkitaan tai miksi otetaan kädestä kiinni kun ylitetään autotie tms. Se että lapsi tietää mitä odottaa tai miksi näin tehdään auttaa heitä ymmärtämään. 

Aikuisen tehtävä on myös kertoa lapselle myönteisen ja vahingoittavan kosketuksen rajat.

Nämä ovatkin hyviä tapoja oppia omien että toisten rajojen tunnistamista. 

Isommalta lapselta voi kysyä. Pienempi lapsi ei vielä osaa välttämättä sanoin vastata, silloin on hyvä oppia tunnistamaan eleistä pitääkö lapsi siitä vai ei. Pieni vauvakin osaa jo ilmaista haluttomuutensa tai jos jokin ei tunnu hyvältä.

Itse huomaan esimerkiksi kuopuksesta onko hän halukas esimerkiksi rentoutushetkeen. Kun kysyn tahtooko hän että silitetään tai "piirretään" selkään niin hän asettaa viltin valmiiksi ja menee pötköttelemään viltin päälle. Jos hän ei halua hän ilmaisee sen päätään pudistamalla tai ei välttämättä elehdi lainkaan. Jättää tavallaan asian huomiotta kokonaan. Silloin tiedän että ei ole sopiva hetki.

Joskus kuopus hakee esimerkiksi tuon kuvassakin näkyvän sinisen rullan ja antaa sen minulle käteen ja kääntyy selin minua kohden. 

Tässäkin kohden jos aikuinen ei nyt jaksa, hän voi myös kieltäytyä. Tämä opettaa vastavuoroisesti  lasta kunnioittamaan toisen tahtoa ja rajoja. Voit myös kertoa lapselle miksi nyt ei ole hyvä hetki.

Parhaimmillaan myönteinen kosketus mm.

-Vahvistaa luottamus-ja kiintymyssuhteita

-rauhoittaa

-rentouttaa

-lievittää pelkoja ja ahdistusta

-lievittää kipua

-Lisää oksitoiinin eritystä ja alentaa stressihormoni pitoisuuksia.

Myönteinen kosketus on myös hyvä tapa välittää läheisyyttä, hellyyttä, turvallisuutta ja rakkautta.

Rennosti alkaneeseen viikkoon 💕

-Marjut-

Löydät minut myös facebookista

Tästä

ja 

instagramista

Tästä

Tyttöjen mekot:

Mini Rodini 

saatu

Lasten Taikamaa