Ristiriitaisissa tunnelmissa...
Lähenevä äitienpäivä... Yksi vuoden rankimmista päivistä minulle, mutta myös yksi parhaimmista. Tunteet ovat pinnassa jo näin viikkoa ennen... Joka paikka tuntuu muistuttavan tulevasta päivästä jo hyvissä ajoin.
Päällimmäisenä suuri kiitollisuus että saan olla äiti. Äiti juuri minun lapsilleni. Minua on siunattu neljällä lapsella... Mutta yksi heistä ei ole fyysisesti läsnä. Hän on kolmas lapseni joka syntyi kohtuun kuolleena hieman ennen laskettua aikaa heinäkuussa 2014.
Ikävä ja suru ei katoa koskaan. Välillä se on kauniina muistoina, kun sain häntä vielä kantaa sydämeni alla ja hetkiä joita sain viettää Enkelini kanssa hänen syntymän jälkeen. Toisinaan se on sitä kun itket monena päivänä, menetät toimintakykysi melkein kokonaan. Romahdat. Tämän kanssa on pakko vain opeteltava elämään, koska ei siitä ylikään tule koskaan pääsemään.
Olen kiitollinen että sain pitää Enkelilastani ne kuukaudet ja päivät..jokaisen pienen hetken. Hän eli oman pienen täydellisen elämän. Hänellä on aina erityinen paikka sydämessäni. Kuten jokaisella lapsellani.
Tulevana äitienpäivänä aion olla ylpeä itsestäni ja lapsistani. Juhlistaa omaa äitiyttä. Iloita lasteni kanssa ja viettää tunteikkaan päivän. Iloineen ja suruineen. Olla kiitollinen. Käydä Enkelilapseni haudalla💖
Kiitos jokaiselle lapselleni te olette tehneet minusta Äidin 💖
Lähetä kommentti